Gartnerin hypekäyrä

Lähde: Wikipedia

Gartnerin hypekäyrä kuvaa yleistä mallia, jolla uudet teknologiat leviävät markkinoille. Ilmiöllä on vahva yhteys myös yrityskauppoihin ja niissä maksettuihin kauppasummiin.

Itse asiassa teknofirmojen kauppahinnat noudattavat juuri samanlaista käyrää kuin itse hypekäyrä.

Teknologia-alan yrityksistä maksetaan paras hinta silloin kun ne osuvat hype-käyrän huipun lähettyville. Miksi näin? Koska tämä on se hetki, jolloin markkinoiden bluechip mastodontit ratkovat omia strategiavalintojaan uusien teknologioiden suhteen. Tässä kohtaa käyrää startup- tai kasvufirman valuaatiota ei lasketa sen omista talousluvuista vaan ostajan numeroista. Ostaja pohtii kysymystä ”tehdäkö itse, ostaako tuo firma vai ostaako jokin toinen vastaava firma”. Verrattuna siihen että tehdään itse, yrityskauppa kovaankin hintaan on useimmiten toimivin strategia, koska merkittävin kustannus uuteen businekseen hyppäämisessä on ns. time-to-market. Jos ziljardifirma pääsee 12kk-24kk aikaisemmin markkinoille tekemällä yrityskaupan, niin silloin ei kannata edes miettiä sitä vaihtoehtoa että tehdään itse. Oma vaikutuksensa on silläkin, että hype-käyrän huippuun täsmäosuneet teknogasellit ovat yleensä myös brändi- ja referenssimielessä tärkeitä alan suurille toimijoille.

Kun hype on omalta toimialalta ohi, niin sitten kestääkin kauan odottaa seuraava soveliasta hetkeä yrityksen myyntiin. Vielä vuosia hypen jälkeenkin saattaa yrittäjä unelmoida samanlaisista kauppasummista kuin myrskyn silmään päässeet ovat kuitanneet. On vaikea uskoa, että teknojuna meni jo ja jäljellä on enää tylsä käyttökatejuna. Eli nämä perässähiihtäjät arvotetaan yrityskaupoissa niiden oman taloudellisen suorituskyvyn kautta. Verrokkiyritysten kauppahintoja pohtiessa kannattaa analysoida mihin kohtaan ostajan omakohtaista näkemystä Gartner-käppyrästä kauppa osui, muuten voi odotustaso omasta valuaatiosta olla epärealistinen.

Gartnerin käyrän krapulavaiheen jälkeen alkaa uusi nousu myös yrityksen arvostuksessa, mutta tämä johtuu liikevaihdon ja käyttökatteen paranemisesta. Syynä kauppaan tässä vaiheessa voi olla vaikkapa konsolidoiminen tai kilpailijan eliminoiminen, kumpikin syitä joissa valuaatiokertoimet eivät päätä huimaa. Tältäkin nousukäyrältä kannattaa valita oman yrityksen kannalta otollisin myynnin paikka. Teknologia-alalla kaikki liiketoiminta muuttuu ajan mittaan ns. commodity markkinaksi, jossa pärjäävät ne jotka hallitsevat ostotoiminnan, rahoituksen, logistiikan, sopimustekniikat jne. Massatavarain markkinalla innovatiivisen insinööriosaamisen painoarvo laskee. Niinpä teknologiaan rakastuneen yrittäjän yleensä kannattaa luopua lempilapsestaan ennen kuin markkinan pelisäännöt muuttuvat.

Gartnerin hypekäyrään voi myös sovitella erilaisia liiketoimintasotureja, jotka kussakin vaiheessa ovat parhaimmillaan. Uudet ja ennenkuulumattomat jutut hypekäyrän nousuvaiheessa tulevat nuorilta ennakkoluulottomilta startup –yrittäjiltä. Usein he myyvät firmansa jo ennen kuin hype-käyrä on korkeimillaan. Heillehän käyrän huippukohta on se, jolloin mikä tahansa teknologia on jo teknofriikeille kyllästyttävän arkipäiväistä. Kasvuyrittäjät taas malttavat ratsastaa käyrän huipulle – ja valitettavasti usein myös siitä ohi. He tyypillisesti luopuvat yrityksistään ennen kun ne alkavat kilpailla massamarkkinan ehdoin. Massamarkkinat taas soveltuvat parhaiten korporaatioiden manageriarmeijoille.