Open source hardware

Meille kaikille open source software eli avoin lähdekoodi on tuttu käsite, kuulemmehan päivittäin sanat Linux, MySQL ja Firefox. Lähdekoodin vapaa saatavuus on johtanut yhteisölliseen kehittämismalliin, jota voidaan pitää digitaaliajan jakamistalouden lähtölaukauksena.

Open source hardware on vieraampi ja vähemmän julkisuutta saanut käsite. Oikein hyvä esimerkki avoimesta raudasta on Arduino (https://www.arduino.cc/), joka on mikrokontrolleri, elektroniikka-alusta ja ohjelmointiympäristö. Sen design on avointa ja julkista ja kuka tahansa voi halutessaan valmistaa oman Arduinonsa tai tehdä siitä derivatiivisia tuotteita. Vastaavanlaisia open source hardware yhtiöitä ja hankkeita on mm. SparkFun ja Adafruit.

Arduino perustuu Atmelin mikrokontrolleriin, jonka pinneihin voi kytkeä digitaalisia ja analogisia tuloja ja lähtöjä, kuten antureita, sensoreita, moottoreita, pumppuja, venttiileitä, näyttöyksiköitä ja muita komponentteja. Lisää toiminnallisuutta saa kokonaisin lisämoduulein, joilla voi rakentaa vaikkapa Ethernet, WiFi, Bluetooth, GPS ja muita yhteyksiä ja saada Arduinon toimimaan nokkelana IoT-alustana.

Avoin ympäristö on houkutellut miljoonia kehittäjiä ja protoilijoita ympärilleen. Hardware –yritykset ovat ilmiön huomanneet ja niinpä Arduinoon löytyy tuhansittain yhteensopivia komponentteja, joka painaa hinnat edullisiksi. Esim. Arduino Uno r3 maksaa kiinalaisessa Miniinthebox verkkokaupassa €4.15 ja siihen liitettävä lämpötila-anturi €1.65! Mainittakoon, että suomalaisessa verkkokaupassa samainen Arduino maksaa €29,90.

Kiva, että pellepelottomat saavat harrastaa – vai olisiko tässä jotain isompaa takana… Se on erinomainen ympäristö verestää ohjelmointiosaamistaan, koodaaminen tehdään C++ -tyyppisellä kielellä. Mutta tärkeämpää on se, että Arduino on oivallinen ympäristö innovoida tulevaisuuden IoT –tuotteita, konsepteja ja sovelluksia sekä opettaa ohjelmointinörteille elektronikkaa, digitaalitekniikkaa, mittaamista ja toimilaitteiden ohjaamista. Useat yritykset ovatkin jo omaksuneet Arduinon omaksi protoilu- ja opetusympäristökseen. Edulliset protoiluympäristöt saattavat katalysoida uusien startup-firmojen syntyä hardware genreen.

Arduino on myös osuva esimerkki korkeakoulujen luomisvoimasta. Onhan Atmelin AVR –mikrokontrollerit alun perin Norjan Teknillisen Korkeakoulun kahden opiskelijan (Alf-Egil Bogen ja Vegard Wollan) kehittämiä. Itse Arduino taas pohjautuu italialaisen opiskelijan (Hernando Barragán ) Wiring-nimiseen opinnäytetyöhön.