info@tuohiadvisors.com
+358 400 410533
+358 400 616997

Kokemuksia yrityskaupoista

Tuohi Advisors - artikkeli

Tuotekehitysmenojen aktivoinnit

/
Päivämäärä29 tammi 2016
/
Kirjoittaja

Kun uusia tuotteita kehitetään, niin kehitystyö vie rahaa kassasta palkkojen ja alihankintojen sekä mahdollisten muiden hankintojen muodossa. Tätä kassasta poistuvaa rahaa kutsutaan kirjanpidossa menoksi. Rahaa myynnistä ei kilise ennen kuin tuote on riittävän valmis, jotta siitä saadaan myyntituloja. Kirjanpidossa käytetään periaatetta ”meno tulon kohdalle”. Se osa menoa, joka kohdentuu tuloihin, kirjataan kuluksi eli pienentämään tulosta. Se osa menoista, jota vastaan ei vielä ole saatu tuloa, aktivoidaan eli kirjataan tasetilin kautta seuraaville tilikausille odottamaan kuluksi kirjaamista. Periaate on yksinkertainen, mutta käytännössä asia ei ole ihan noin helppo.

Yrityskaupan yhteydessä myytävän yhtiön tuotekehitykseen liittyvät aktivoinnit joutuvat suurennuslasin alle. Ostajaa kiinnostaa, onko taseessa olevaa aktivointia vastaavaa tuloa realistisesti odotettavissa vai onko se höttöä. Jos yritysoston päällimmäinen syy on ostettavan yrityksen aineeton pääoma eli tuotteet, niin toki ostaja uskoo, että myyntituloa on odotettavissa. Jos taas ostokohde on ensisijaisesti työpanostaan myyvä ”hikifirma”, joka on aktivoinut myös orastavia tuotekehityshankkeita, on tilanne hankalampi, koska ostajan oma mielenkiinto ei kohdistu tuotteiden myyntiin.

Kun yritysoston päämotiivi on kasvaminen ostamalla vapaata kassavirtaa, niin usein otetaan arvonmäärityksen mittariksi käyttökate eli EBITDA. Aktivoinnit parantavat laskennallista käyttökatetta, ilman riihikuivaa vastinetta eli kassakone ei aktivoinneista kilise. Siksi monet ostajat vähentävät käyttökatteesta kyseisen vuoden aktivoinnin verran päätyen puhdistettuun EBITDAan, joka kuvaa paremmin vapaata kassavirtaa. Tämä puhdistettu luku sitten kerrotaan arvostustasoja kuvaavalla kertoimella, jotta päädytään yhtiön velattomaan ja varattomaan liiketoiminnan arvoon (Enterprise Value). Kannattaa kuitenkin huomata, että jos aktivointia ei tehtäisi lainkaan niin oltaisiin jo heti lähtötilanteessa samaisessa puhdistetussa EBITDAassa eli aktivoinnilla ei tässä tilanteessa ole merkitystä kauppahintaan.

Vaikka periaate sanookin, että ”meno tulon kohdalle”, ei kohdistaminen ole tarkkaa puuhaa vaan arvio eli aktivoinnin määrään voidaan vaikuttaa. Kannattaako aktivointi vai pitäisikö sitä karttaa kuin ruttoa? Monet pienet kasvuvaiheen yritykset ovat siinä tilanteessa, että niiden on pakko aktivoida tai muute tase menee rikki eli omat pääomat tulevat syödyksi. Tällöin on järkevää aktivoida ja välttää ikävä ilmoitus oman pääoman menettämisestä kaupparekisteriin kaikkien asiakkaiden ihailtavaksi. Menetetyt asiakkuudet on pomminvarma tapa menettää yrityksen arvoa. Paremmassa rahallisessa hapessa oleva yritys sen sijaan voi olla varovaisempi aktivointien kanssa ja konsulttifirman puhdetyönä tehtävä kehittely voidaan jättää jopa kokonaan aktivoimatta. Suhtautuminen aktivointeihin on kovin erilainen pääomasijoittajien rahoittamissa kasvuyhtiöissä, jotka tähtäävät hyvähintaiseen exitiin, kuin osinkokoneeksi viritettävissä elämäntapayrityksissä.