Osinkoveron kiristykset eivät tuo rahaa valtion kassaan

Valtiovarainministeriön verotyöryhmä julkisti ehdotuksensa osinkoverotuksen muuttamiseksi. Ehdotuksen mukaisesti huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoprosentti alennettaisiin 8 prosentista 4 prosenttiin. Työryhmän mielestä ” listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmällä on yrityksen investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä vääristävä vaikutuksia, erityisesti järjestelmään liittyvän liian korkean tuottoprosentin takia”.

Miksi 8% on liian korkea tuottoprosentti? Kun eläkevakuutusyhtiöt ja muut isot investoijat sijoittavat rahastoihin, jotka edelleen sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin, ne vaativat noin 8%:n normituoton, jonka ylimenevältä osalta aletaan jakaa tuottoa myös rahastoa hallinnoivan yhtiön kanssa. Niillä on pitkäaikainen kokemus siitä, mikä pitää olla listaamattoman yhtiön riskiä vastaava normituotto. Kuinka työryhmä voi olla tätä kokemusta viisaampi?

Työryhmän tavoitteena on verotusta kiristämällä saada yritykset investoimaan. Näin aivan varmasti tapahtuukin. Kaikki me jo 80- ja 90-luvulla yrittäjinä toimineet muistamme sen ajan hurjan yritysverotuksen aiheuttaman ”investointibuumin”: kuukautta ennen tilikauden loppua taseeseen ostettiin autoja, konttorikoneita, kiinteistöjä yms. jotta veron määrä saatiin minimoitua. Sitten 90-luvun alussa tuli avoir fiscal ja yritysveron kohtuullistaminen, joka lopetti tilinpäätösostot ja pienetkin yritykset alkoivat raivokkaasti tulouttaa mahdollisimman paljon tuloistaan verotettaviksi voitoiksi. Huolimatta pienemmistä veroprosenteista valtion verokertymät nousivat jyrkästi. Haluaako työryhmä viedä meidät takaisin 80-luvulle aikaan, jolloin investointien perusteluna oli verojen minimointi?

Työryhmän mietinnössä on kammottava ajatusvirhe, joka johtunee siitä, että työryhmässä oli sangen pieni yrittäjien edustus – nolla. Virhe on se, että osinkojen verohuojennuksen jälkeen yrittäjä voi saada omasta yrityksestään rahaa ulos pienemmällä kokonaisverolla kuin palkansaaja ja nyt tätä eroa halutaan kuroa umpeen sillä, että yrittäjien kokonaisverotus viedään lähemmäs palkansaajan verotusta! Tällä saadaan aikaan merkittävä ohjaava vaikutus ja lukematon määrä pienyrittäjiä lopettaa yrittämisen ja todellakin ryhtyy palkansaajiksi saadakseen sosiaaliturvan turvaverkot ympärilleen. Lukematon määrä potentiaalisia uusia yrittäjiä jää mieluummin turvaverkkoihin kuin hyppää yrittäjiksi. Pelkkä moottoripyöräveron uhka on poistanut 100.000 moottoripyörää rekisteristä ja veneveron uhka on vienyt 6.000 venettä venerekisteristä. Puhutaan ”dynaamisista vaikutuksista” eli siitä, kuinka verotus ohjaa käyttäytymistä. Vene- ja moottoripyörävero jäänevät yhteensä suuruusluokaltaan noin 100 miljoonaa euroa tappiolliseksi valtiolle. Osinkoveron kiristämisen haittavaikutukset yhteiskunnalle ovat miljardiluokkaa!