Blockchain eli lohkoketju

Blockchain on hypekäyrän huipulla niin kuin on aika ajoin myös siihen perustuvan Bitcoinin kurssi. Julkisuudessa on esitetty väittämä, että lohkoketju tulee muutamaan maailmaa samalla tavoin kuin Internetin synty, maailman talousfoorumin mielestä lohkoketju on uusi megatrendi – odotukset ovat siis valtavat.

Miksi lohkoketju herättää niin paljon kiinnostusta, mitä uutta se tuo tullessaan? Vastaus on yksinkertainen: luottamus, läpinäkyvyys ja riippumattomuus! Lohkoketju on hajautettu transaktiotietokanta, jonka tapahtumien väärentäminen on likipitäen mahdotonta. Kerran lohkoketjuun talletettua tapahtumaa ei myöskään saa millään pyyhittyä pois, tieto tallentuu ikiajoiksi. Sen sisältöön on siis paljon turvallisempaa luottaa kuin jonkun intressinhaltijan omaan suljettuun tietokantaan. Kun transaktioihin avataan pääsy soveliaille auditoijille, joita joissain tapauksissa voivat olla jopa kaikki järjestelmän käyttäjät, on tietokanta täysin läpinäkyvä ja kenen tahansa verifioitavissa.

Blockchain tallennus on parhaimmillaan sovelluksissa, joissa liiketoiminta tai viranomaisprosessi perustuu korostetusti luottamukseen – kaikkihan liiketoiminta siihen jossain määrin perustuu eikä kukaan halua ehdoin tahdoin asioida huijareiden kanssa. Esimerkiksi pankki- ja vakuutusbusineksessa luottamus on rakennettu erittäin raskailla viranomaisten kontrolloimilla auditointiprosesseilla ja työläällä sisäisellä valvonnalla. On helppoa arvata, että näiden toimialojen kannattaa seurata lohkoketjujen esiinmarssia tarkasti, sillä liiketoiminnan mullistukset näillä aloilla tulevat olemaan valtavia. Julkisella puolella esimerkiksi sähköinen äänestäminen voisi perustua blockchainiin, eli äänestyksen jälkeen kaikki äänestystapahtumat olisivat helposti todennettavissa. Kiinteistörekisteri on luonteeltaan pysyväinen tietokanta, jossa tapahtumien määrä on tietotekniikan kannalta pieni, mutta yksittäiset tapahtumat ovat erinomaisen arvokkaita. Siispä lohkoketju kehiin, niin mökkitontin omistus on turvattu maailman tappiin!

Lohkoketjun pysyväinen tallennustapa ei sovellu henkilötietojen tallentamiseen. Keväällä voimaan tuleva GDPR edellyttää mm. mahdollisuutta poistaa tietojaan henkilörekisteristä. Lohkoketjusta se ei onnistu. Niinpä lohkoketjutallennusta suunnittelevan kannattaa lukea GDPR-säädös tarkkaan ja miettiä miten transaktiot talletetaan ilman yksilöiviä henkilötietoja.

Todellinen lohkoketjun ruutitynnyri on kuitenkin nimeltään ”token” eli poletti, johon kryptovaluutatkin perustuvat. Sähköposti pilattiin heti alkumetreillä sillä, että transaktiot eli viestien lähetykset olivat ilmaisia – seurauksena se, että pienen transaktiomaksun sijaan maksamme nykyään suuria spam- ja tietoturvakustannuksia. Lohkoketjussa maksaminen on ”tokeneiden” avulla sisäänrakennettu. Ilman sitä louhintakoneet laitettaisiin louhimaan arvotonta datamössöä – toisaalta mikäpä on sen parempi insentiivi osallistua omilla tietotekniikan resursseilla lohkoketjun toiminnallisuuteen kuin tulla palkituksi poletilla. Niinpä esim. Ethereum lohkoketjuun transaktiodensa taltiointia mielivän on investoitava kaasuun, koska ”gas” on Ethereumin polttoaine.

Tokeneita on monenlaisia ja se panee pienen ihmisen pään pyörälle. On olemassa erilaisiin omaisuuseriin kiinnitettyjä tokeneita, jolloin kiinnittäjä luo tokenille vaihdanta-arvon. On huomattava, että vaihdanta-arvon luominen ei tarkoita samaa kuin arvon takaaminen. Tai sitten tokenilla on Ethereumin tapaan ostettavissa jotain ostajaa kiinnostavaa resurssia kuten lohkoketjuun tallentamista – ja se ylläpitää mielenkiintoa ko. tokeniin. Ja sitten on vielä se surullisenkuuluisa token, jolla tehdään sellaista kryptovaluuttaa, jonka ainoana tarkoituksena on pyramidihuijaus.