Kappaleita, liikevaihtoa vai riihikuivaa

Eräällä toimialalla on kehitetty aivan oma mittaristonsa markkinaosuuksien mittaamiseen. Yleensä mittarina on raha eli kuinka monta euroa tai dollaria tai jotain muuta valuuttaa teet liikevaihtoa ja kuinka suuri kokonaismarkkina on rahassa mitattuna – yksinkertainen jakolasku ja katso: olet laskenut markkinaosuutesi! Mutta älypuhelinten myynnissä – ja yleisemmin kaikessa matkapuhelinten myynnissä – on jostain käsittämättömästä syystä alettu mitata markkinaosuutta toimitettujen laitteiden lukumääriä vertaillen. Antaahan kyseinen mittari toki arvion siitä, millä todennäköisyydellä metrossa vastapäisellä istuimella käpyläättöriään räpäläävä matkustaja näpylöi vaikkapa Samsungia. Mutta mittari ei kerro, onko älyluuri keskimäärin satasen vai tonnin hintainen.

Yritystoiminnalle on jo osakeyhtiölain kautta annettu velvoite tuottaa omistajilleen rahaa. Tavoitteena ei siis ole tuottaa suuria määriä jotain teknologiakikkaretta, eikä rahan juoksuttaminen käsien läpi eli suuri liikevaihto tuo mitään omistajille, jos osaa liikevaihdosta ei saa pistää omaan taskuunsa. Rahaa pitää liikevaihdosta jäädä toimintojen pyörittämiseen ja kasvattamiseen, sekä omistajille jaettavaksi.

Älypuhelimissa on oltu huolissaan Applen eli iPhonen laskevasta ”markkinaosuudesta”. Voi poloista, kun kappalemääräisten toimitusten osuus laski Q4/2017 17,9% lukemasta vaivaiseen 15,8% lukemaan Q4/2018. ”Markkinaosuus” romahti lähes 9 prosenttia eli hieman yli 2 prosenttiyksikköä. Jos mittari olisi yleisemmin markkinaosuuksia mittaava suure eli liikevaihto/raha, niin tilanne näyttäisi valoisammalta. Apple rohmuaa yli kolmanneksen älypuhelinten liikevaihdosta. Mutta markkinavoimaa kuvaa kaikista parhaiten se, kuinka paljon yritys tahkoaa voittoa kyseisestä markkinasta. Tässä liigassa Apple on suvereeni suurmestari. Se imuroi noin 70% koko älypuhelinmarkkinoiden voitoista!!! Kaikki maailman muut valmistajat saavat kiltisti keskenään ositella jäljelle jäävät 30%.